Turun Seudun Vesi OY ja Pro Virttaankangas     

Aluksi

Elettiin kuusikymmenlukua kun Kylä – Heikkilän perikunta laittoi myyntiin Virttaan kankaalla omistamansa sadat hehtaarit kangasta. Alastaron kunnalla olisi ollut etuosto oikeus maahan mutta hinta oli niin valtava, että pienen kunnan taloudelle se katsottiin mahdottomaksi lunastaa. Asia olisi voinut olla toisin, jos olisi tiedetty mitä tulossa oli. Turku oli varoissaan, tai kaukaa viisas ja osti alueet ns. kaupunkilaistensa ”virkistys” käyttöön. Turku piti siellä ehkä pari leiriään, mutta sen jälkeen maa jäi makaamaan ja odottamaan tulevaa.

Turun Seudun Vesi OY

Turun Seudun Vesi OY on vuonna 1974 perustettu osakeyhtiö, joka perustettiin turvaamaan Turun seudun asukkaiden ja yritysten tarpeisiin saada riittävästi ja parempilaatuista raakavettä. Vesiyhtiön toimitusjohtajana toimii tällä hetkellä dipl.ins. Jyrki Valtonen.

Turun Seudun Vesi OY:n on Turun, Kaarinan, Paimion, Naantalin  Raision, Paraisten, Liedon ja Piikkiön kuntien omistama vedenhankintayhtiö. Yhtiölle annetun toimeksiannon perusteella se toteuttaa yleisesti ei toivottua tekopohjavesihanketta. Hanketta koskeva osakassopimus, sekä uusi yhtiöjärjestys on hyväksytty vuoden 2000 lopulla kaikkien osakaskuntien valtuustoissa ja allekirjoitettu 2.5.2001.

Virttaankangas

Virttaankangas ja –harju keskellä Lounais – Suomen  savilakeuksia  on hämmästyttävä luonnonmuodostelma. Lapin erämaata muistuttavine  maisemineen siitä on tullut maakunnan suosittu virkistysalue. Sadat tuhannet ihmiset retkeilevät ja hiihtelevät vuosittain sen avarissa harjumetsissä, keräävät marjoja ja sieniä.

Harjun suojissa viihtyy useita harvinaisia eläimiä ja kasveja, joista eräät menestyvät vain Virttaan, Säkylän ainutlaatuisissa olosuhteissa. Osa alueesta on suojeltu Natura ohjelmalla. Säkylän harjun, Virttaankankaan vesiaarre kuuluu Suomen arvokkaimpiin pohjavesiesiintymiin. Kristallinkirkasta lähdevettä on harjun sydämessä niin runsaasti, että se pursuaa harjun reunoilta omalla paineellaan ns. arteesisista kaivoista, lirikaivoista kuten paikkakunnalla sanotaan.

Virttaankankaan harjuylänköalueelta otetaan pohjavesi nyt noin sadalletuhannelle asukkaalle, karjalle, tuotantoeläimelle ja teollisuudelle välillä Säkylä, Huittinen ja Loimaa. Mutta Virttaankankaan koskemattomuutta varjostaa uhka. Sen syynä on harjun uumenissa uinuva aarre, pohjavesi.

Pyhäjärvi hanke

Useita vuosia kestäneiden valmistelujen jälkeen TSV päätyi 1980 luvulla vedenottoon Säkylän Pyhäjärvestä. Josta se olisi kuljetettu Virttaankankaalle imeytettäväksi harjun läpi pohjaveteen. Näin jälkeenpäinkin ajatellen TSV ajatus oli mieletön, jolla TSV olisi kuivannut Pyhäjärven tai ainakin rantaviiva olisi paennut satoja metrejä. Silloin 80 luvulla Pyhäjärven vesi oli myös lähes juomakelpoista, mutta silti vesiyhtiön toimesta se siis haluttiin imeyttää harjun läpi. Ja mitä se olisi aiheuttanut kalastukselle ym?

Tämä on selvä todiste siitä, että Turulle koko vesiasia on aina ollut ja on ainoastaan imagokysymys, eli halutaan sanoa, että nyt saamme Turkuun ”pohjavettä”. Vuonna 1993 maaliskuussa silloinen kaupunginvaltuusto lopetti tämän vuosia suunnitellun kelvottoman tekopohjavesihankkeen, yhtenä syynä ilmeisesti rahojen loppuminen?

Kokemäenjoki

Kokemäenjoen varret ovat olleet kiinteässä’ asutuksessa jo esihistoriallisella kaudella. Jokivarressa on ollut suuria puunjalostustehtaita ja runsaasti muutakin teollisuutta. Kokemäenjoen vaikutuspiiriin jää voimakkaita teollisuuskeskuksia, jotka eivät ole voineet olla jättämättä jälkeensä, mitä erilaisia myrkky yhdisteitä, joista osa edelleen on joen pohjasavessa.

Jos Turun Seudun Vesi OY:lä oli suunnitelmissa saada mitä parhainta raakavettä Säkylän Pyhäjärvestä, niin nyt sen raakavedenotto puhtaudessaan meni vastakkaiseen äärilaitaan. Sillä tunnustettuahan on että Kokemäenjoen vesi Suomessa on toiseksi likaisinta Kyminjoen veden jälkeen jokivesistä.

Jos vedenottamo sijaitsee liian lähellä jäteveden purkupaikkaa, niin kuin se Huittisissa on, suuren vaaratekijän muodostavat alkueläimet ja loiset, jotka ovat vaikeimmin torjuttavia uhkia. Ne lisääntyvät ihmisten tai eläinten elimistössä ja muodostavat levitäkseen mikroskooppisen pieniä kovakuorisia kotiloita. Näihin kotilo – eli kystamuodossa oleviin taudinaiheuttajiin eivät tehoa mitkään tavanomaiset puhdistusmenetelmät kuten klooraus, otsonointi tai uv – valo. Niiden etsiminen on myös käytännössä mahdotonta, kuin etsisi neulaa heinäsuovasta.

Siinä vaiheessa kun ensimmäiset sairastapaukset ilmenevät, on vahinko jo tapahtunut.Ainoa mahdollisuus välttää laaja epidemia on estää jäteveden pääsy puhdasvesijärjestelmään. Erityisen haavoittuvia kun ovat juuri tekopohjavesilaitokset. Esimerkkinä Turun Seudun Vesi OY, jolla on rakenteilla järjestelmä, jossa Kokemäenjoen vettä tuotaisiin hiekkapuhdistettavaksi  Virttaanharjuun ja sieltä jälkikäsiteltäväksi Turkuun.

Vedenotto Huittisissa tapahtuisi vain 50 kilometrin päässä Tampereen ja Nokian alueen jätevesien purkupaikalta joen alajuoksulla. Montakohan tartunnan lähdettä tältä noin 300 000 asukkaan jätevesialueelta löytyy?  

Finnish Chemicals suuri elohopea myrkkytehdas

Pahin Kokemäenjoen myrkyttäjä on ollut Finnissh Chemicals tehdas, joka valmistui ja toimi 1939 - 1987 Kokemäenjoen rannassa Äetsässä. Tehdas rakennettiin kloorin ja natronlipeän valmistamiseksi ja koska kyseessä oli ns. elohopeamenetelmällä tehtävät tuotteet, prosessissa tarvittiin myös suolaa ja elohopeaa.

Vasta 1960 luvulla tuli yleiseen tietoisuuteen, että elohopea on todella myrkyllinen ja haitallinen aine luonnossa. Aijemmin tehdashuolloissa ja kennopuhdistuksissa elohopeaa päästettiin melko surutta viemäreihin. Rauno Ojansuun tehtaalla töissä ollut, kertoi haastattelukirjoituksessa Loimaan Lehdessä 2007. Että enimmillään prossessiin lisätyn elohopean määrä oli n 42 tonnia eli 42000 kiloa vuodessa. Joka aineen tiheyteen suhteutettuna olisi litroissa on n 3100 litraa elohopeaa. FC OY:n historiikista saa selville, että mainittu tehdas oli jo 1950 luvulla Skandinavian suurin kloorialkalitehdas.
Kirjan taulukoista ilmenee myös suolan tuonti tehtaalle vuosittain. Suuren tuotannon vuonna suolaa oletetaan tehtaalle tuotavan suolan määrän olleen, n 300 tuhatta tonnia vuosi. Pirkanmaan Ympäristökeskuksen vuoden 2006 asiakirjoista ilmenee, että Äetsän tehtaan tontilla elohopeaa olisi 3,4 tonnia, mutta laskelma lienee alakanttiin, joten ehkä arvio yli 20 tonnia on lähempänä. Tehtaan käyttämille kaatopaikoille lienee joutunut sama määrä.

Näin ollen suoraa vesistöön, eli Kokemäenjokeen olisi joutunut n 582 tonnia elohopeaa. Määrä on litroina n 43 000 litraa. Elohopea on alkuaine eikä häviä mihinkään. Virttaanharjuun edes vähäinen murto – osa saattaa muuttua supermyrkyksi eli metyyli tai dimetyylielohopeaksi.

Kokemäenjoen pohjassa elohopeaa on oltava paljonkin ja siellä ne ovat pohjamassassa ja penkoissa odottamassa vapauttajaansa. Joka voi tulla tulvan tai kaivuun ym  esimerkiksi luonnon mullistuksen muodossa.

Virttaankankaan  tekopohjavesihanke

Vuosina 1993 – 1999 Turussa Lounais - Suomen ympäristökeskus ja Turun kaupunki päätoimijoina valmistelivat melko salaa hanketta. Jossa raakavesi otettaisiin Huittisista Kokemäenjoesta ja johdettaisiin putkessa Alastaron Virttaankankaalle, laskettaisiin maahan ja kaivoista johdettaisiin putkella Turkuun.

Turun kaupunginvaltuustossa 13 joulukuuta 1999,vuoden viimeisessä kokouksessa  vesihankeasia oli asialistalla esillä ihan lopussa. Lyhyen keskustelun jälkeen hanke hyväksyttiin yksimielisesti. Moni epäili hanketta ja allekirjoittanutkin epäilee, ettei suurella osasta valtuutetuista ollut asiasta tietoa tuon taivaallista., vaan uskottiin sokeasti TSV:den kelvotonta suunnitelmaa. Omituista on myös se, ettei edeltäneessä hallituksen kokouksessa hanketta oltu huomioitu ollenkaan.

Turun Seudun Vesi OY:n vedenottohanke on vertaansa vailla mieletön ja muita ajattelematon. Virttaanharju on herkkä pohjavesialue.

Mm Alastaron Myllynlähteestä, joka sijaitsee tekopohjavesialueen vaikutusalueella, virtaa n 2000 kuutiometriä lähteenraikasta vettä vuorokaudessa Pyhäjokeen ja edelleen Säkylän Pyhäjärveen. Mitä sitten virtaa myllynlähteestä jos TSV saa tahtonsa läpi ja pohjavesi koostuu jokivedestä 86 % ja luonnollista pohjavettä ainoastaan 14% ja tämä tieto perustuu itsensä TSV:den antamiin lukuihin? Tämä tarkoittaa että Pyhäjärvi muuttuu pikkuhiljaa ns. jokivedeksi.

Todeksi voi sanoa myös sen, ettei tukkeutumatonta suodatinta ole keksitty, eli ennen pitkää harju rämettyy, eikä se sen jälkeen läpäise edes sadevettä. Turussa hukataan vettä 30% osin sata vuotta vanhojen ja 800 kilometrin mittaisen vesiverkostonsa rapautumisen takia.  Samalla Turussa vedenkulutus on vähentynyt myös sen 30%.

Eikö siis ensisijainen ja järkevin kohde olisi korjata vuotava vesijohtoverkosto? Sillä tosiasia on se, että vaikka Turun vesiverkostoon syöttäisi maailman parasta vettä, kuluttajat ei sitä huomaa ja sen aiheuttaa umpilikainen vesiverkosto. Silti tämä halutaan tehdä, ajattelematta vähääkään että yli 100 000 ihmistä, yritykset ym joutuvat kärsimään Turun halusta huonontaa pohjavettä.

Turku saisi samanlaatuista vettä ja rajattomasti vetämällä 1,2 halkaisijaltaan olevat putkensa Huittisten Takkulasta suoraa Turun Halisiin, ja siellä vesi nykyaikaiseen kemialliseen puhdistukseen. Säästö turkulaiselle ja osakaskuntalaisille vedenkäyttäjälle olisi suuri. Kun ei tarvittaisi ensinnäkään Virttaankankaan raiskausta ei Saramäen kalliosäiliöitä ym.  Ja kaikki hyväksyisivät tämän vaihtoehdon suuremmitta valituksitta. 

Virttaan tekopohjavesilaitos on turha, pohjavesi nauttii jo lainkin suomaa turvaa saastuttamista vastaan. Virttaankankaalle ei saa käydä kuten Itämerelle. Miksi uhraisimme ainutlaatuisen harjuluonnon?

Pro Virttaankangas kansanliike

Kansanliike syntyi Turun Seudun Vesi OY:n toiminnan johdosta jo 1980 luvulla. Silloin kun TSV halusi imeä veden matalasta Säkylän pyhäjärvestä. Silloin huomasimme jo sen, että puhtaan veden imeytysyritys kankaalle ja sitä kautta pohjaveteen, siis se oli Turulle ainoastaan imagokysymys. Vaikka imeytyksen jälkeen siitä tulisikin vain tekopohjavettä.

Pro Virttaankangas kansanliike on melko outo, sanoisinko yhteistyöryhmä, jolla ei ole mitään johtoelimiä, ei jäsenmaksuja eikä edes postiosoitetta. Ei puheenjohtajaa, pöytäkirjanpitäjää eikä rahastonhoitajaa vaan pienet rahavaratkin ovat luotettavan henkilön takana. Meillä on kyllä tietyt kirjatut toimintatavat, jotka ovat olleet hyvän yhteishengen perusta.

Tasa-arvoisuus on liikkeessä tärkeä asia ja itse kukin olemme tasa-arvoisia tekemään sitä työtä, johon on luontainen osaaminen ja halu. Pienemmänkin työn tekijää on arvostettava yhdenmukaisesti. Näin tehden kukin voi laskea itsensä tarpeelliseksi ja niin tämä tasapuolinen arvostus lisää yhteishenkeä. Politiikka ei kuulu pienimmässäkään määrin toimenkuvaamme, olemme toiminnassamme täysin puolueettomia.

Pro Virttaankangas kansanliike pystyisi hetkessä muuttamaan nimensä yhdistykseksi, mutta emme voi tehdä niin ja tuskin haluammekaan. Nimenmuutos aiheuttaisi sen, että meiltä menisi noin 450:nen henkilön valitusoikeus jatkossakin. Joten liikkeenä menemme tarvittaessa EU:n ihmistuomioistuimeen asti. Aktiivisesti toimivilla syntyy menoja väkisinkin, mutta me olemme talkoohenkistä joukkoa. Ja on ilahduttavaa, että joukossa on suurisydämisiä ihmisiä, jotka tukevat toimintaamme.

Hulluus nousi haudastaan juuri joulun ja uudenvuoden välissä 2005. Silloin Länsi – Suomen ympäristövirasto antoi TSV:le luvan töiden aloitukseen. Se oli mitä hankalin ajankohta meille ja olikohan se ollut tarkoituskin? Suomi oli kiinni ja aikaa menetettiin viikko, juuri kun meidän olisi ollut koottava valittajia mahdollisimman paljon. Myös se oli haitta, etteivät ihmiset silloin tajunneet heti, kuinka suuren asian edessä olimme.

Joka tapauksessa valittajien nimiä lähti Vaasan hallinto – oikeuteen noin 1000 kappaletta. Sitten Vaasan hallinto – oikeus ilmoitti tulevansa Alastarolle, niin sanottuun katselmukseen. Näin jälkikäteen voi olettaa, että se heille oli ainoastaan huvimatka, sillä ilmeisesti päätös oli jo tehty. Päätös Vaasasta tuli 5.3.2007, siinä annettiin TSV:le lupa jatkaa luonnontuhoaan, välittämättä vähääkään valtavan ihmisjoukon eriävästä mielipiteestä ja esitetyistä todisteista.

Korkeimpaan hallinto – oikeuteen eivät saaneet valittaa enää kuin he, jotka olivat valittaneet Vaasaan. Nimiä koottiin kirjeitse heiltä, Jotka olivat Vaasaan valittaneet. Valitus piti tehdä ja lähettää takaisin kahtena kappaleena. Ajan vähyys oli suuri kiusa ja ehkä tahallinen, silti valituksia saatiin kokoon ja Korkeimpaan lähti 5.4.2007 n 500 kappaletta.

Kesällä 2007 tuli Korkeimmalta hallinto – oikeudelta välipäätös, joka oli meille taas kuin tahallisesti järjestetty ja pahin mahdollinen kiusa. He vaativat joka valittajan kohdalla uusia tietoja, kuten asunnon ja kylän nimen, rekisterinumeron, kunnan nimen ja tuliko vesi omasta kaivosta tai kunnasta? Oli haettava monien kuntien kartat, joihin oli merkittävä joka valittajan asuinpaikka karttaan ympäröitynä ja numeroituna ja sama myös listaan. Mieletön työ ja ajankohta kun ihmiset olivat lomilla ja näin hyvin vaikea tavoittaa.

Onneksi asian saattoi hoitaa puhelimella, mutta kuinka moni muistaa talonsa rekisterinumeron ulkoa? Meilläkin soitettiin kahdella puhelimella taukoamatta ja se puhelinralli oli raskain työ mitä Pro Virttaankaankaan väki on tehnyt, mutta sitkeys auttoi ja valittajia vieläkin oli noin 450 kappaletta. Sitten alkoi todellisen tiedonjako, jota annettiin kaikille Turun ja osakaskuntien päättäjille, sillä heillä sitä tuskin oli ollenkaan ja juuri he kaikesta päättivät. Yksi tärkeä asia oli monien vaihtoehtoisten vedenpuhdistuslaitteiston esilletuominen osakaskuntien päättäjille.

Luettelomaisesti Pro Virttaankankaan  toimista edellisten jälkeen. Suuri mielenilmaisu Virttaankankaalla 18.11.2007 johon osallistui n 1000 henkilöä. Kansanedustajista mielenilmaisuun osallistui ainoastaan Esko Kiviranta. Kolme kirjettä jokaiselle 67:lle Turun valtuutetuille kotiosoitteisiin ja kaksi kirjettä jokaiselle kaupunginhallituksen jäsenille. Sähköpostia totuudenmukaiseksi tiedoksi lähti monelta jäseneltä osakaskuntien päättäjille. Lausuntoja KHO:le YVA:sta,YL:ta ja muista dokumenteistä. Vetoomus Alastaron kunnalle, lain mukaan toimimisesta. Rakennusluvan peruutushakemus Turun hallinto – oikeudelle. Yhteydenottoja Lounais – Suomen ympäristökeskukseen ja Aurajokisäätiöön

Kirjeet osakaskuntien kunnanjohtajille. Kirje myös Turun Seudun Vesi OY:le. Kirjeet lähetettiin myös neljälle ministerille, apua saadaksemme. Vetosimme myös, ettei TSV hankkeelle myönnettäisi valtion apua ennen ympäristölupaa. Kolme kansanedustajaa jätti kirjallinen kysymyksen eduskunnassa toivomuksestamme, sekä yhteydenpito useaan kansanedustajaan.

Kirjallisen kysymyksen TSV:den oikeutuksesta jättivät kansanedustajat Erkki Pulliainen, Timo Kaunisto ja Sari Palm. TSV:den lainatakuiden myöntämisen valittajat löytyivät Turusta, Liedosta ja Raisiosta. Osakaskuntien päättäjien heikko tietotaso asiasta, on ollut TSV:delle suuri apu. Selväähän se, että TSV:den Jyrki Valtosen ilmeiset valheet ja yksipuoliset puheet uppoavat helposti tähän hedelmälliseen maaperään ja näin tosiasiat jäävät huomiotta.

Osakaskuntien valtuutetut valittivat sitä, että korvaavia vaihtoehtoja ei ole? Mutta ainakin Pro Virttaankangas on oikein tyrkyttämällä tyrkyttänyt edullisempia ja tehokkaimpia vaihtoehtoja. Silti he valitsivat sen pahimman ja valmiiksi vanhanaikaisen vaihtoehdon, jolla tuhotaan niin luonto kuin pohjavesikin. Taistelu jatkuu nyt Huittisissa ja Loimaalla. Muuten taistelu Virttaankankaasta   ja pohjavedestä jatkuu niin kauan kuin asia on loppuun katsottu ja kapuloita rattaisiin tulemme lyömään jatkossakin.

Sanottakoon se vielä, että Pro Virttaankankaan kansanliikkeen järkkymätön toivomus on ollut suoran putken vetäminen Huittisten Takkulasta, Turun Halisiin ja sen eteen olemme työtämme etupäässä tehneet. Toimintamme on  kotiseutumme rikkauden pyyteetöntä puolustamista ja työ on tehty nimenomaan tulevia sukupolvia ajatellen.

Taisto Levo Alastaro
1.9.09